the header image

Main Entrance

Main Entrance
kuvaaja: Bernard Sarré

Pekka Luhta — Main Entrance


Tämä performanssi on arkistoitu, eikä sitä esitetä enää.

Kategoriat: Arkisto, Kehotaide, Liikelähtöinen performanssi, Objektiperformanssi, Osallistava performanssi, Paikkasidonnainen performanssi, Pitkäkestoinen esitys, ja Yksilötaiteilija

Ensiesitys: 23.09.2009, Préavis de Désorde Urbain, Marseille, France

Kesto: 4 päivää, 5 tuntia

Materiaalit: ranskalaistyylinen ovi, paikkasidonnaisia materiaaleja ja tussi

Tilavaatimukset: julkinen tila ulkona tai sisällä

Synopsis

PÄÄSISÄÄNKÄYNTI

Haluan käsittää sanat ”outdoors – indoors” kirjaimellisesti. Haluan siis liikkua valkoisen oven kanssa julkisessa tilassa Marseillen kaupungissa. Liikkumistapana on käveleminen ovea selässäni kantaen.

Liikkeellä olemiseen kuuluvat pysähdykset ja satunnaiset keskustelut kohtaamieni kaupunkilaisten kanssa. Useana liikkumispäivänä oveen on kirjoitettuna myös jokin lausahdus joko René Descartes´ilta tai Paul Cezannelta tai sitten jokin sosiaalista elämää määrittelevä huomautus. Oviin liittyvien yleisesti tunnistettujen merkitysten lisäksi korostan liikkumisellani elollisen ruumiini suhdetta esineeseen, joka elottoman aineen muodossa muuttuu kehoni yhteydessä ulokkeekseni. Olen merkitty tämän esineellisen kasvaimen kautta. Tämä orgaaninen ja epäorgaaninen kokonaishahmoni voi tulla luonnolliseksi osaksi kaupunkikuvaa, mutta se voi herättää mahdollisesti myös kysymyksiä.

Millaisia tilanteita, paikkoja, kontakteja ihmisiin ja muihin olentoihin tulee kehittymään tämän merkitsijän kanssakulkijana? Sen vuoksi, etten ole kiinnostunut vain tarkkailusta, vaan ennen kaikkea tilanteisiin ajautumisesta, haluan yrittää myös hieman ohjata kontaktien syntymistä, yhdistelmääni kohdistuvaa mahdollista uteliaisuutta. Siksi oveen on kirjoitettu vuorollaan erilaisia tekstejä.

Lausahdukset ovat maailmassa olemisen tilanteellisia mieltämisiä. Ne voivat avata universaalin mittasuhteen (Descartes) ja olla peräisin paikkasidonnaisen työskentelyn tilanteista, liittyen kuitenkin mahdollisuuksien maailmaan (Cezanne). Tai ne ovat epäpersoonallisia ja kaikkialla tavattuja ohjeita ja varoituksia: kuollutta kieltä.

Joitakin esimerkkejä:

”Ca mon âme; il faut partir…” Descartes, kuolinvuoteellaan Tukholmassa, Ruotsissa vuonna 1648. Sieluni, sen täytyy lähteä.

”Je nái pas réalise…” Cezanne. En ole toteuttanut.

Prière de ne pas déranger! Olkaa hyvä, älkää häiritkö!